Viiru

Meille tuli eilen illalla pikkuinen kisuli nimeltänsä Viiru. Lapset, neiti varsinkin, oli ratkuttanut kissaa vaikka kuinka kauan. Ainoa vastustajahan oli isi... Tässä sitten vihdoin saatiin isi puhuttua ympäri, ja alettiin etsiskelemään kissaa. Poikaa haettiin, mutta niitä ei oikein ollut tarjolla, niin otettiin sitten tyttö.

Tämmöinen pikkuvimpula meille kotiutui eilen. Nukkumiset jäi viime yönä aika vähille, kun pikkuisella oli niin paljon energiaa..

Aika ihana, vai mitä? =)

Kynsiä..

... siis rakennekynsiä. Mulla on ollu nyt geelikynnet reilusti yli vuoden yhteen putkeen. Sitä ennen myös pariin otteeseen pari-kolme kuukautta kerrallaan. Aiemmat kynsipaikat vaan oli niin kalliita, etten millään raaskinut niitä pitää, mutta nykyinen tekijä on sekä halpa että tosi hyvä, niin enpä näistä ihan heti luovu.

Onhan mulla itsellänikin semmoinen kynsienlaittosetti, jossa on UV-valo ja aineet, mutta en koskaan saanut itselleni tehtyä niin hyviä, että ne olisi kestäneet. Varpaankynsiä olen geelannut ja se pitäisi itse asiassa tänään tehdä, koska lupasin huomenna yhdelle tutulle kokeilla, miten onnistuu kynnet...

Tänään kävin kynsihuollossa ja tämmöset otin. Aika tosi neutraalit mulle.. nyt on ollutkin tämmöinen aika vaalea linja, kun yleensä on vaikka minkälaista härpäkettä.

Mutta tässä muutamia kuvia, minkälaisissa kynsissä minut on aiemmin nähty.

Kaikista näistä olen tykännyt, punaisten kanssa meni vähän totutellessa, kun olivat oikeesti aika näkyvät ja aluksi mietinkin, että voi ei, miks otin tämmöset, mutta sitten ne olikin ihan kivat... Mustat hopealla ovat ehkä yhdet suosikeistani. Ne olikin laitettu yksiä juhlia ajatellen.

Mulla on aina hirveä ongelma, että minkäslaiset nyt laittaisi.. joskus on selvä idea ja toisinaan taas ei. Kun olis niiiiin paljon vaihtoehtoja. Mut onneks mun "kynsihuoltajalla" on aina ideoita ja hirveesti värejä ja blingblingejä, mistä valita. =)

Matkalla Kreetalla

Juhannussunnuntaina suuntasimme auton nokan kohti Helsinkiä ja siitä sitten Kreetalle. Ei muuten mikään paras autoilupäivä.. muutama muukin oli matkalla etelän suuntaan.. Ensin n. 5 tuntia autossa ja sitten nelisen tuntia koneessa ja perillä puolilta öin, niin kyllä siinä alkaa olla aika kuiviin imetty. Niin ja vielä tunnin verran bussissa hotellille. Jotakuinkin suoraan nukkumaan.

päivä 1 - tutustuminen ympäristöön, siis etsimään lähintä kauppaa, rantaa, ravintolaa jne (ja neiti etsimään kissoja..). Kauppa oli lähellä, ravintolat myös, samoin ranta, mutta tuuli oli kovaa, eikä uimaan ollut mitään asiaa. Paitsi tietty altaalle.

Saldona palanutta nahkaa ja toisella lapsella auringonpistos (jei..). Tuuli teki tepposet, eikä huomattu kuumuutta ja nesteen riittävää juomista. Onneksi tuo oli nopeasti paraneva tauti ja illalla jo päästiin ulos syömään.

päivä 2 - altaalla ja vähän rannallakin. Ja vähän kaupoilla, jotka taisivat kyllä eniten kiinnostaa allekirjoittanutta ja neitiä. ;-)

Ja tuloksena taas - lisää palanutta nahkaa. Varsinkin lapsilla. Toooosi huonoa aurinkorasvaa. Jotain Spidermania ja Winxia, ihan avutonta. Molemmilla olkapäät tosi punaiset ja kipeät. Jatkossa luotan vain tuttuihin merkkeihin ja koviin kertoimiin. Vaikka noissakin oli molemmissa kerroin 50..

Tehtiin päätös vuokrata auto kolmeksi päiväksi ja lähteä vähän ajelulle. Autonvuokraus onnistui matkatoimiston kautta todella helposti.

päivä 3 - auto! Kiva pieni punainen jeepinkaltainen Suzuki odotteli aamusella hotellin pihalla matkustajiaan. =) Mutta voi kauhia sitä liikennettä!! Mie yritin tulkita karttaa ja lukea opasteita ja neuvoa, minne kääntyä ja ja.. ihan hirveää. Voin myöntää, että eipä ole monesti autossa noin paljoa pelottanut. =) Tiet eivät ole ihan meikäläisten mallia, eikä autot eikä varsinkaan liikennekäyttäytyminen! Mutta kyllä se siitä..

Tän mutkan takana muuten tuli auto samalla kaistalla vastaan.. (ei muuten ollu kuin yks kaista) Heh..

Hienoja rantoja. Eka autoilupäivä oli vähän semmonen, että mennään nyt jonnekin, ja katsotaan mitä tuleman pitää. Paljon vuoristoa ja kiemurateitä, upeita maisemia ja rantoja. Mielenkiintoista, eikä kukaan palanut!

päivä 4 - piiiitkä automatka. Päätettiin siis lähteä ajelemaan Knossokseen. Matkaahan sinne näin suomalaisessa mittakaavassa oli reilut 150km, eli ei nyt kovinkaan paljoa, ainakaan näin maalaisen näkökulmasta katsottuna. Mutta paikallisia teitä ja (no) autoa käyttäen, matkaan meni huomattavasti kauemmin kuin oli ajateltu. Eka pysähdys tehtiin Melindonin luolalla. joka on ollut joskus paikallisten pakopaikka turkkilaisten hyökätessä. Luolan pohjalla on joukkohauta sinne savuun tukehtuneille. Luola oli aika vaikuttava. Suosittelen.

Siitä jatkettiin sitten Knossoksen palatsiin. Colosseum kalpenee iässään tälle 6000-7000 vanhalle alueelle. Yllättäen lapsetkin jaksoivat olla kiinnostuneita raunioista ja kyselivät kovasti kaikenlaista. Voisin jo melkein kuvitella vieväni ipanat Roomaan katselemaan paikkoja. =)



Sieltäpä olikin sitten pakko alkaa suunnata takaisinpäin, koska aikaa menomatkaan oli kulunut huomattavasti enemmän kuin oli suunniteltu. Alettiin siis kyttäillä jotain rantaa, jonne voisi tehdä uinti- ja evässtopin.
Komea ranta hienoilla maisemilla, mutta valitettavan sotkuinen ja rantaviivakin ihan likainen. =(

Olis noilla kreikkalaisilla pikkusen kehitettävää liikenneopastuksissa ja muissa. Parhaimmissa mutkissa oli viis samaa liikennemerkkiä peräkkäin ja sitten kun olisi pitänyt johonkin kääntyä, niin opaskyltti oli siinä risteyksen kohdalla, mistä olisi pitänyt kääntyä.. No, näitä oppi ennakoimaan.

Ja ilta alkoi jo hämärtymään, ja omaa hotellia kohti piti pikaisesti suunnata, että osattaisiin ennen pimeää takaisin.

Tästä tuli pitkä päivä ja illalla tuntui, että koko päivä meni autossa, liikenne oli suhteellisen hidasta, vaikkei tuolla meidän kotterolla olisi uskaltanut (päässyt) yhtään kovempaa. Mietittiin, että kannattiko lähteä, mutta tultiin siihen tulokseen, että jos EI olisi menty, niin sitten olisi harmittanut, että miksei menty. Ja me tykätään käydä katsomassa nähtävyyksiä, etenkin näin vanhoja. Ja muutenkin kiva nähdä muutakin kuin turistikyliä.

Tässä lomasta noin puolet. Jatkoa seurannee...

Alkupaloja Kreetalta

Sinne se viikko sitten meni. Eilen tultiin harmaaseen Suomeen Kreetan paahtavasta lämmöstä. Jopa minä albiinokin olen saanut väriä pintaan!

Otin reilusti yli 1000 kuvaa, enkä ole kunnolla päässyt edes alkuun niiden katselussa, saatikka "parhaiden" valitsemisessa, mutta tässä muutamia otoksia maisemista. Lämmintä oli ja maisemat oli mahtavia. Molemmat lapset oppivat uimaan!!! Mutta siitä ja muusta lisää sitten joskus.

Nyt pyykinpesun pariin...