Matkalle

Heippa!

Starttaamme astetta pidemmälle reissulle pikapikaa ja sen edistymistä voi seurata osoitteessa autoillenamerikanhalki.blogspot.com. Tervetuloa mukaan matkalle!

-Jaana-

Pikamoi!

Pitkästä aikaa.. Paljonhan tässä on ehtinyt olla ja mennä ja tulla. Aika (ja innostus) ei vaan riitä kaikkeen. Mutta katsotaan miten käy. Jaksanko ja ehdinkö lähteä tähän blogihommaan vielä. Paljon olisi juttuja ja asioita, joista voisi kirjoitella, mutta en tiedä.. Aikaahan tähän saa menemään niin paljon kuin sitä vaan tarjolla on.

Kuulumisia pikaisesti sen verran, että tällä hetkellä olen kokopäiväinen opiskelija. Aloitin opiskelut viime tammikuussa ja opintovapaalle jäin kesälomalta. Nykyajan opiskelu on hyvin itsenäistä ja vaatii itsensä niskasta kiinni ottamista, jos jotain aikoo saada aikaiseksi. Ja se tapahtuu netissä - siis se opiskelu. Perinteiset luennot kynien ja paperien kanssa on saanut unohtaa täysin. Periaatteessa aikaa on, mutta se, miten sen ajan käyttää, onkin sitten toinen juttu. Täällä kotona kun on aina muutakin tekemistä kuin avata se tietokone ja alkaa tekemään koulujuttuja..

Näissä kuulumisissa tänään.

-Jaana-

All inclusivesta ja kissoista

Meillähän tämä oli ensimmäinen kerta all inclusivella ja kuten jo aiemmin totesin, niin meidän perheelle sopii paremmin toisenlainen majoitus ja ruokailu. Olin itse paljon miettinyt tätä vaihtoehtoa ja nyt sitten hinta oli kohdallaan, niin otettiin tämä kokeiluun.

Hotelli oli hieno, iso ja ruokaa oli kyllä tarjolla koko ajan. Nälkää ei tarvinnut nähdä. =) Hotelllin iso koko (n. 300 huonetta) teki sen, että ihmisiä ja hälinää oli ympärillä koko ajan. Eli esimerkiksi ruokailut olivat aika rauhattomia, kun ihmiset säntäilivät ympäriinsä hakemassa ruokaa ja juomaa. Henkilökunta vei lautasia jatkuvasti nenän alta heti, kun oli ehtinyt haarukkansa sille laskea. Liekö ollut astioista pula... ;-) Isolla kauhalla ovat kokitkin saaneet ruokaa hämmentää, kun karkeasti arvioiden lähemmäs 1000 ihmistä kävi ruokailemassa kolmekin kertaa päivässä. Uskoisin, että tässä oli syy siihen, ettei ruuan taso mielestäni ollut mitenkään kovin erikoista. Ruoka oli siis syötävää ja vatsansa sai täyteen, mutta mitään kulinaristisia elämyksiä ei ollut. Itse haluaisin, että kun valmiiseen pöytään pääsen ja siitä kuitenkin maksan, niin ruoka olisi vähintäänkin hyvää. Ja tosiasia on se, että kyllä se melkein saman evään syöminen viikon ajan alkoi jo hiukan kyllästyttää.

Toisaalta... onhan toi helppoa, menee vaan, kerää lautasen täyteen ja syö. Jos haluaa, hakee lisää ja syö. Että  puolensa ja puolensa. =) Ehdottomasti kyllä suosittelen kokeilemaan, jos yhtään siltä tuntuu. Sittenhän sen tietää, onko tuo all inclusive itselle ja omalle perheelle sopiva vaihtoehto. Ja hotelleissakin on varmasti suuria eroja.

Mutta ne kissat.. niitähän on ja paljon. Meillä neiti 9vee on hulluna kissoihin ja voisi niitä silitellä ja helliä vaikka koko ajan. Jos jossain on kissa, sitä on pakko päästä vähintäänkin katsomaan. Mieluiten silittämään ja kuvahan pitää ehdottomasti ottaa! Lapset ottivat aamupalapöydästä kinkku- ja juustosiivuja, ja salakuljettivat niitä hotellin kissoille. Oli muuten innokkaita ottajia! Pientä varovaisuutta tietysti pitää noitten kissojen kanssa noudattaa, vaikka kuinka ihania ovatkin. Näyttävät helposti kyntensä ja hampaansa, kun eivät enää tykkääkään.

Ja lopuksi.. ostimme lapsille snorklausvälineet (hotellin kaupasta), koska molemmat tykkäävät sukellella ja katsella kaloja. Sukelluslasit ovat ihan ok, snorkkeli ei mitään huippulaatua, vaikka toisaalta eivät vielä osaa kunnolla käyttääkään. Mies on harrastanut sukeltamista ja tuo olisi ihan kivaa porukallakin. Itsekin sitten kokeilin moista harrastusta.. ehkä ensi kerralla ostan myös itselleni omat välineet. =)

Vielä reilu viikko töitä ennen kolmen viikon lomaa...

Jaana

Rodoksella osa 2

Toisena autoilupäivänä otimme suunnaksi Petaloudésin - perhoslaakson. Matka meinasi tyssätä jo alkuunsa, kun lähdimme ensimmäisestä mahdollisesta risteyksestä ajelemaan.. Tie muuttui niin huonoksi, ettei sinne lopulta ollut mitään asiaa pienillä vuokra-autoilla. Käännyimme siis takaisin. Sitten aikamme kurvailtuamme, bongasimme kyltin Butterflies. Sinne siis! Sieltähän se laakso sitten löytyi. Laaksossa oli varjoisaa ja kohtalaisen viileää ottaen huomioon valitsevan lämpötilan. Koko laakson pääsi kulkemaan läpi 3 euron pääsymaksulla, lapset pääsivät ilmaiseksi.

Perhosia laaksossa oli aivan älyttömästi. Tuollahan elää vain yhtä lajia perhosia ja nekin normaalisti lentävät vain öisin, mutta ihmisten äänet häiritsevät niitä ja ne peloissaan lentävät sitten myös päivällä. Kuviin perhosia sai vain, kun ne olivat paikoillaan. Lentäessään ne olivat oransseja ja kieltämättä oli aika jännä kokemus, kun satoja perhosia lehahtaa yhtäaikaa lentoon ympärillä.

Perhoslaaksosta suuntasimme kohti Rodoksen kaupunkia. Reitti kulki läpi mutkaisten kapeiden teiden eli pahoinvointi oli taattu. Meidän autossamme minulla ja neiti 9veellä oli sen verran huono olo, että tehtiin pikku pysähdys. Minulla oli edelliseltä Kreikan matkalta ostettuja pahoinvointipurukumeja, joita sitten pureskeltiin. Ja olohan parani heti! Noita ei Suomesta saa, joka on kyllä harmi varsinkin, kun lapsille ei ole oikein mitään matkapahoinvointilääkettä tarjolla.

Rodoksella suuntasimme kohti vanhaa kaupunkia ja autot parkkeerasimme heti, kun ensimmäiset vapaat paikat löytyivät.

Itse olisin voinut tuolla viettää vaikka koko päivän hypistellen kaikkia ihania tavaroita, joita pikkuputiikit olivat pullollaan. Lopulta kävimme syömässä Lipsi-nimisessä ravintolassa (voin suositella) ja sitten otimmekin pian suunnan kohti omaa tukikohtaa. Bongasin kyllä frozen yogurt-baarin, josta oli vielä pikaisesti pakko ostaa jääjugurtit, ne vaan on niin hyviä!

Paluumatkalla pysähdyimme vielä Falirakissa, jossa oli upea hiekkaranta. Loppupäivä autojen palauttamisen jälkeen taisikin mennä altailla lasten pyynnöstä.

Jaana

Rodoksella

Pari viikkoa sitten suuntasimme kohti Rodoksen saarta kahden perheen voimin, molemmissa kaksi aikuista ja kaksi lasta. Kohteena oli Kolymbia, jossa hotellina oli suuri hotelli vesipuistolla, viidellä uima-altaalla ja all inclusivella.

Tämä oli meidän perheelle ensimmäinen kerta all inclusivella ja täytyy sanoa, että luultavasti myös viimeinen. Palvelussa, hotellissa yms. ei ollut mitään valittamista, mutta meille sopii paremmin se, että voi mennä ja tulla ja käydä syömässä missä haluaa ja milloin haluaa. Jopa lapset olivat sitä mieltä, että on kivempaa käydä kunnon ravintolassa syömässä. =)

Pitkältihän ohjelmassa oli uimista ja uimista ja uimista. Tässä hotellissa altaita riitti ja uusi vesipuistokin antoi paljon puuhaa kaikenikäisille, vaikka pienimmät eivät noihin isoihin liukuihin päässeetkään.

Auton vuokraus on kyllä melkein ehdoton juttu Rodoksella, vaikka meilläkään ei ollut tarkoitus sitä tehdä. Niinpä kuitenkin kaksi päivää köröteltiin vuokra-autoilla ympäriinsä. Ja paljon jäi näkemättä. Ensimmäisen autopäivän kohteet olivat Epta Piges - seitsemän lähdettä sekä Lindoksen valkoinen kylä ja linnoitus.

Itse nuo lähteet olivat aika vaatimattomat, mutta sieltä lähti tunneli, johon mekin rohkeina menimme.. Tunneli oli vajaat kaksi metriä korkea, ehkä puolisen metriä leveä ja siellä oli nilkkoihin vettä. Suurin osa kulki ilman kenkiä, mutta itselläni ja lapsilla oli Crocsit, niin me kuljimme kengät jalassa (jälkeenpäin kuulimme, että tunnelissa saattaa olla rapuja!). Eikä tunnelissa ollut valoja... En tiedä, kuinka pitkä se oli, mutta siellä mentiin pilkkopimeässä peräkanaa ja odoteltiin, että josko tunnelin päässä olisi valoa. Pienin osallistuja oli 4vee, joten kännykän taskulamppu oli oikein hyvä apu tuolla! Jos ei tuota valoapua olisi ollut, niin luulenpa, että itsellekin olisi tullut hiukan klaustrofobinen olo.. Aika hurja kokemus. Tunnelin päässä oli kauniit maisemat ja vesiputous, että sikäli matka kannatti. =)

Tämän jälkeen ajoimme takaisin hotellille syömään ja sitten otettiin uusi suunta kohti Lindosta. Hotellin lämpömittari näytti +35-40C, joten Lindoksella kiipeily noissa lämpöasteissa oli aika hikistä hommaa. No, maisemat palkitsivat!

Ja matkan tärkeimmät - kissat. Niitähän oli kreikkalaiseen tyyliin joka paikassa. Tämä yksilö oli kahvilan portaikoissa ja muistutti kovasti meidän omaa katti matikaista. =)

Lisää kissoja ja muuta matkaa seuraavalla kerralla.

Jaana

Kesämielellä

Reilun viikon kuluttua meidän perhe suuntaa kohti Rodosta ystäväperheen kanssa. Tiedossa lomailua viikon verran Kreikan auringon alla. Vaikka eipä ole valittamista näissä kotimaan säissäkään!

Lomaan piti tietysti valmistautua ottamalla uuden lomakynnet. Ajatuksena Kreikan ihanaa turkoosia..

Kesämekko oli haussa. Joku kiva, joka olisi siisti, mutta kuitenkin tarpeeksi arkinen muuhunkin kuin juhlakäyttöön. No, tämä oli pakko saada, vaikka liekö liian hieno arkimekoksi? Matkalle lähtee mukaan ainakin. Mekko H&M. Balleriinat paikallisesta kenkäliikkeestä. Aika herkkuväri, vai mitä?! =)

Ja sitten netistä tilattua... Paita Melmelli, laukku Mischa Barton, koru Humanity. Kaikki tilattu täältä. Campadre myy aitoja merkkituotteita edullisesti. Olen pari kertaa tuolta tilannut ja homma on toiminut tosi hyvin. Tuotteet ovat myynnissä muutamien päivien ajan (tarjoukset tulevat sähköpostiin) ja niitä on rajoitetusti. Näiden tuotteiden perään jouduin kyselemään, kun pakettia ei alkanut kuulumaan. Sain vastauksen tunnissa(!!)  -pakettini oli jäänyt jumiin järjestelmään- ja tuotteet tulivat alle viikossa. Laukku ja koru testattu, paita vielä korkkaamatta, mutta tykkään kovasti. Väri on just minun.

Näissä tunnelmissa tänään. Vapaapäivä on taas hurahtanut ja tuntuu siltä, ettei ole saanut tehtyä mitään. No, ehtii kai sitä joskus myöhemminkin. Täytyy nauttia näistä lämpötiloista, kun siihen kerrankin on näillä leveysasteilla mahdollisuus!

-Jaana-

Kynsiä ja karvoja

Taasen piiiitkästä aikaa "linjoilla". Tuntuu, että tämä kevät on mennyt niin nopeasti, ettei ole ehtinyt tajutakaan. Nyt siis jo neljäs viikko (??) menossa uudessa työssä ja voin kyllä sanoa, ettei ole monesti ollut niin helpottunut olo kuin viimeisenä päivänä, kun edellisestä työpaikasta lähdin. Hetkeäkään en tätä vaihdosta ole katunut.

Mutta.. kynsiäkin on tässä ehtinyt olla monenlaisia ja tässäpä kuvakavalkadi niistä. Kuvat on kännykällä otettuja, koska oikean kameran käyttökin on ihan kerrassaan jäänyt viime aikoina taka-alalle. Pitäisi varmaan siihenkin ottautua uudelleen.

Nuo viimeisen kuvan kynnet mulla on nyt "käytössä". Näillä pitäisikin pärjätä melko kauan, koska seuraavat pitää saada sopivasti ennen matkaa. Seuraaviin mulla onkin jo idea valmiina - turkoosia ja ehkä jotain valkoista lisukkeena. Sopisivat sitten hyvin tulevaan Kreikan matkaan. =)

Ja sitten niitä karvoja. Eli hiuksia. Olen innostunut Pinterestistä bongailemaan kivoja hiusjuttuja ja sitten jotain pitää tietty yrittää kokeillakin.

Tässä kuva viime kampaamoreissun jälkeen. Edellisestä käynnistä oli yli kolme kuukautta(!!). Viimeksi vaihdettiin tummemmat raidat kesävaaleisiin.

Tässä viikonlopun lettitestailuja. Kalanruotoa ja ylijäämäkarvat pinnillä sisälle. Vähän turhan löysä tuosta tuli, että jotain pantahässäkkää piti viritellä, mutta joo-o, ehkä tätä voisi käyttää joskus.

Hiusharjana meillä käytetään TangleTeezeriä. Ystävälläni oli moinen kerran mukana jollain tyttöjen viikonloppureissulla ja ihastuin siihen silloin. Noita vaan ei ole oikein ollut Suomessa saatavilla ja sitten kun moiseen jollain shoppailureissulla törmäsin, niin piti iskeä kiinni. Ja sittemmin ostettiin toinenkin, kun sillä myös neiti 9vee saa pitkät hiuksensa itse harjattua. Suosittelen ehdottomasti. Sopii tämmöisille päille, joissa on paljon ohutta karvaa sikinsokin. =)

Mutta jottei totuus unohtuisi, useimmiten pää näyttää tältä:

Eli takana aamuvuoro, ulkotyö, salireissu...

Niitä lämpöisiä kevätpäiviä odotellaan. Täällä on pari päivää ollut +7C ja vettä tulee enempi tai vähempi koko ajan. Jospa kesällä sitten olisi aurinkoa ja lämmintä..

-Jaana-